Vesi parantaa oppimistuloksia

Vesi on ensiarvoisen tärkeää terveytemme ja hyvinvointimme ylläpitämisessä. Se auttaa säätelemään kehomme lämpötilaa, kuljettaa soluihimme happea ja ravinteita, huuhtelee pois kuona-aineita ja suojelee elimiä ja kudoksia. Vesi liittyy tavalla tai toisella kaikkiin kehomme toimintoihin. Mutta mitkä ovat veden vaikutukset henkiseen hyvinvointiimme? Millä tavoin vesi vaikuttaa aivojemme toimintaan ja sitä kautta psyykkisiin prosesseihimme? Vaikuttaako veden juominen koululaisten menestymiseen?

Water for better learning results 568Tohtori Philippa Norman kirjoittaa aivojen terveyttä käsittelevässä tieteellisessä artikkelissaan [1] veden olevan välttämätöntä aivojen hyvinvoinnille.” Laita nyrkissä olevat kämmenesi yhteen siten, että ranteesi koskettavat toisiaan. Aivosi ovat suunnilleen tämän kokoiset ja muotoiset. Toisin kuin kumiset vaaleanpunaiset mallit antavat ymmärtää, aivot ovat uskomattoman pehmeää kudosta, joka muodostuu pääasiassa rasvakudoksesta ja vedestää. Väriltään aivot ovat harmaat ja koostumukseltaan hyytelömäiset. Ne muodostuvat noin 100 miljardista aivosolusta, joita kutsutaan neuroneiksi, ja jotka ohjaavat ajatteluamme, oppimistamme, tunteitamme ja olemistamme. Neuronit tarvitsevat toimiakseen laadukkaita rasvoja, proteiinia, polysakkarideja, mikroravinteita – vitamiineja mineraaleja ja kasviravintoaineita – ja vettä. Nämä ravinteet ohjaavat neuronien oppimistoimintoja.”

Water for better learing results 1153Psyykkiset prosessit ovat itse asiassa aivoissamme tapahtuvia kemiallisia prosesseja. Jokainen tekomme, ajatuksemme ja puhumamme sana (sanalla sanoen kaikki toimintamme) on seurausta erityyppisten kemiallisten yhdisteiden (aivojen välittäjäaineiden) toiminnasta. Välittäjäaineet kuljettavat tietoa neuroneille. Aivokalvon kimmoisuus on merkittävässä asemassa, jotta tieto neuronien välillä välittyisi nopeasti ja täsmällisesti. Veden rooli tämän kimmoisuuden ylläpitäjänä on merkittävä. Voidaan todeta että ruoan laatu (välittäjäaineiden muodostumiselle) ja veden ylläpitämä nestetasapaino (tiedon etenemiselle) ovat oleellisen tärkeitä psyykkisten prosessien tehokkaalle toiminnalle.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kehossamme on jo 2% vähemmän nestettä tuntiessamme janoa, ja kognitiivinen suorituskykymme on laskenut 10%. Suorien vaikutusten lisäksi, nestehukalla on myös epäsuoria vaikutuksia. Nestehukasta kärsivä henkilö on väsynyt, hänen keskittymiskykynsä on heikentynyt, ja motivaatio laskenut. Tämän pystyy havaitsemaan esimerkiksi kuumana kesäpäivänä. Nestehukka myös laskee psyykkisten prosessien tehokkuutta. Telegraphin nettisivulla julkaistu artikkeli kirjoittaa samansuuntaisista löydöksistä: ” Lontoon Psykiatrisen Instituutin ja Cambridgen Yliopiston Kognitio- ja Aivotieteiden tutkimusyksikön tutkijat [2] ovat havainneet, että teini-ikäisten aivot eivät toimi yhtä tehokkaasti heidän kärsiessään nestehukasta, millä on ongelmanratkaisukykyyn merkittävästi heikentävä vaikutus. Tutkijat suorittivat aivokuvauksen kymmenelle teini-ikäiselle, jotka olivat ensin urheilleet puolitoista tuntia kohtuullisen nestehukan aikaansaamiseksi, ja joita tämän jälkeen pyydettiin suorittamaan erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä ja reaktionopeutta mittaavia testejä. Vaikka liikunta madalsi testattavien painoa ainoastaan 1,1% verran, tutkimukset osoittivat että heidän aivonsa joutuivat työskentelemään nestehukan vaikutuksen alaisena huomattavasti kovemmin kuin normaalitilanteessa. Lasten kyky ratkaista ongelmia ei kärsinyt, mutta magneettikuvauksessa havaittiin neuronien joutuvan työskentelemään ponnekkaammin ongelmanratkaisuun ja oppimiseen liittyvillä aivojen alueilla”.

 

[1] http://www.healthybrainforlife.com/articles/school-health-and-nutrition/feeding-the-brain-for-academic-success-how
[2] http://www.telegraph.co.uk/journalists/richard-gray/7728442/Dehydration-makes-young-brains-inefficient.html

Bitnami